Hyvästi Kreikka
Lontoon Camden Townissa minttuteellä. Ateena jäi taakse perjantaina illalla. Lontoo tuntuu käsittämättömän järjestäytyneeltä, sivistyneeltä ja rauhalliselta kaupungilta Ateenan ruuhkan ja sotkujen jälkeen. Arkkitehtuuri on suurimmalta osin ilmavaa ja kaunista. Puistoja kaikkialla. Välimeren kuukaudet antoivat hyvää perspektiiviä tähän kaupunkiin – ja Suomeen myös.
Viimeinen viikko oltiin Ateenassa pakkaamassa kamppeet, lähettämässä 60 kiloa tavaraa kotiin, siivoamassa asunto ja syömässä viimeisen kerran hyvässä tavernassa. Heinäkuun helteistä selvittiin verrattain hyvin – vain viimeisinä päivinä kuumuus alkoi tuntua tukahduttavan vaikealta.
Vietettiin heinäkuun 11.-20. päivät Kalymnoksella. Saari oli leppoisan rauhallinen, vain joitakin turisteja. Sää oli täydellinen – kuuma, muttei liian. Majoituimme edullisessa hotellissa Masurin kylässä. Noora sai uudet kiipeilykengät, vanhat osoittautuivat liian tiukoiksi ja siten soveltumattomiksi koko touhuun. Kiipesimme yli kaksikymmentä reittiä saaren jylhillä kalkkikiviseinämillä, minä liidasin ja Noora käytti yläköyttä. Noora osoittautui oikein hyväksi kiipeilijäksi, vaikka ei ollut harjoitellut aikoihin. Hän pääsi 5c:n reittejä puhtaasti ja 6b:tä yli puolen välin. Itse pääsin kaksi 6b:n onsight-nousua. Oli lystiä. Joka päivä uimme ja snorkkeloimme välimeressä. Näimme kaikensorttisia kaloja sekä yhden punaisen meduusan, joka poltti minua olkapäähän – onneksi ei ollut kovin äkäinen, parani seuraavaksi päiväksi. Illat kuluivat brittiläisten Steven ja Suen legendaarisessa Glaros Snack Barissa, jossa söimme edullisia maukkaita herkkuja ja pohdimme päivän kiipeilyjä.
Yksi matkan huipentumista oli vierailu lähestulkoon luonnontilaisessa tippukiviluolassa. Laskeuduimme kiipeilyköydellä kymmenisen metriä kahdessa erässä, minkä jälkeen pääsimme valtavaan halliin, joka oli täynnä tippukivimuodostelmia. Ihmettelimme luolaa otsalamppujemme kanssa muutaman tunnin kuumankosteassa ilmassa. Tippukivet koostuivat ilmeisesti mineraaleista – kun niitä koputteli syntyi erilaisia metallisia sointuja.
Oli kaikenkaikkiaan hyvä reissu – mutta en suosittelisi Ateenaa lomailuun enkä oikein muuhunkaan, ellei ole kunnollista syytä. Kreikka sen sijaan on kaunis maa ja ihmiset avoimia, tosin ei kannata odottaa että asiat toimivat kunnolla.
Tänä illalla suunnataan lentokentälle. Sieltä sitten aamulla aikaisin Portugaliin.
Kannattaa seurata blogia vielä jonkin aikaa – paljon kuvia luvassa.
Viimeinen viikko oltiin Ateenassa pakkaamassa kamppeet, lähettämässä 60 kiloa tavaraa kotiin, siivoamassa asunto ja syömässä viimeisen kerran hyvässä tavernassa. Heinäkuun helteistä selvittiin verrattain hyvin – vain viimeisinä päivinä kuumuus alkoi tuntua tukahduttavan vaikealta.
Vietettiin heinäkuun 11.-20. päivät Kalymnoksella. Saari oli leppoisan rauhallinen, vain joitakin turisteja. Sää oli täydellinen – kuuma, muttei liian. Majoituimme edullisessa hotellissa Masurin kylässä. Noora sai uudet kiipeilykengät, vanhat osoittautuivat liian tiukoiksi ja siten soveltumattomiksi koko touhuun. Kiipesimme yli kaksikymmentä reittiä saaren jylhillä kalkkikiviseinämillä, minä liidasin ja Noora käytti yläköyttä. Noora osoittautui oikein hyväksi kiipeilijäksi, vaikka ei ollut harjoitellut aikoihin. Hän pääsi 5c:n reittejä puhtaasti ja 6b:tä yli puolen välin. Itse pääsin kaksi 6b:n onsight-nousua. Oli lystiä. Joka päivä uimme ja snorkkeloimme välimeressä. Näimme kaikensorttisia kaloja sekä yhden punaisen meduusan, joka poltti minua olkapäähän – onneksi ei ollut kovin äkäinen, parani seuraavaksi päiväksi. Illat kuluivat brittiläisten Steven ja Suen legendaarisessa Glaros Snack Barissa, jossa söimme edullisia maukkaita herkkuja ja pohdimme päivän kiipeilyjä.
Yksi matkan huipentumista oli vierailu lähestulkoon luonnontilaisessa tippukiviluolassa. Laskeuduimme kiipeilyköydellä kymmenisen metriä kahdessa erässä, minkä jälkeen pääsimme valtavaan halliin, joka oli täynnä tippukivimuodostelmia. Ihmettelimme luolaa otsalamppujemme kanssa muutaman tunnin kuumankosteassa ilmassa. Tippukivet koostuivat ilmeisesti mineraaleista – kun niitä koputteli syntyi erilaisia metallisia sointuja.
Oli kaikenkaikkiaan hyvä reissu – mutta en suosittelisi Ateenaa lomailuun enkä oikein muuhunkaan, ellei ole kunnollista syytä. Kreikka sen sijaan on kaunis maa ja ihmiset avoimia, tosin ei kannata odottaa että asiat toimivat kunnolla.
Tänä illalla suunnataan lentokentälle. Sieltä sitten aamulla aikaisin Portugaliin.
Kannattaa seurata blogia vielä jonkin aikaa – paljon kuvia luvassa.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home